Shop
News
Blindfolded, Meteli.net, 3,5/5
Tamperelaisen Nitrokissin kakkoslevy tottelee nimeä Blindfolded. Jos haluat tietää miksi, sinun täytyy kysyä sitä bändiltä itseltään. Minulle se ei albumia kuunnellessa selvinnyt. No, sanotaanhan sitä, että ei nimi miestä pahenna, joten ei kai levyäkään. Mutta asiaan…
Ensi kuulemalta Blindfolded oli pettymys. Tuntui, ettei homma oikein missään vaiheessa lähtenyt oikealla tavalla lapasesta ja herrojen rokettirolli kuulosti jotenkin tekemällä tehdyltä ja väkisin väännetyltä. Sitkeästi levyä pyörittämällä kupletin juoni alkoi kuitenkin aueta ja nyt tätä kirjoittaessa tohtisin jopa väittää Nitrokissin onnistuneen tällä kakkosellaan varsin hyvin. Tekele on hieman debyyttialbumia raskaampi ja kenties muutenkin synkempi, mutta ei tässä vielä metalliseppiä kuitenkaan olla. Biiseistä alkaa enemmän kuuntelemalla löytyä jujua ja koukkua sekä meteliä ja melodiaa. Ja löytyyhän sieltä muutama todellinen helmikin, kuten esim. Preacher of Troubled Teens.
Blindfolded on hitaasti lämpiävä, mutta kun kiuas on kuuma niin ei se ihan heti jäähdy.
Miki Peltola
Blindfolded, Mesta.net, 2,5/5
Tamperelainen Nitrokiss yrittää miehistyä toisella Blindfolded-albumillaan. Kitaroissa on paikoin tukevampaa pörinää kuin debyyttikiekolla. Musiikki on edelleen sleazen/katurockin ja kasarilta tuoksuvan rokituksen ristisiitos. Kuin Negative, Bloodpit ja Private Line samassa paketissa. Uskottavuus on kuitenkin kovilla, vaikka kiekon pari ensimmäistä siivuja jyräävät miehekkäästi.
Vokalisti Durden joutuu laulamaan askelta alempaa, että ääni kuulostaisi enemmän katu-uskottavalta – Jyrki69:ltä…vastaavasta uskottavuusvajeesta bändi kärsii läpi levyn. Mukaan on isketty kovin kevyttä materiaalia (vaikkapa The 69 Eyes -klooni Easy), joka joutuu vastakkain raskaammin jyräävien siivujen kanssa. Lisäksi viisumateriaali on paria valonpilkahdusta lukuunottamatta kovin metritavaraa. Miten bändi erottuu satojen vastaavien orkestereiden joukosta – ei ainakaan omaperäisyyden, vaarallisuuden ja erektiota esittelevän asenteen ansiosta.
Allekirjoittaneen mielestä Nitrokissin pitäisi ottaa reilumpi askel joko sleazen tai kasarin suuntaan. Bändin linja kaipaisi selkeämpää ulostuloa. Lisäksi vokalistin vieraan kielen hallinta edellyttää säätämistä. Kiekon päättävä Heart Pounding on lievästi sanottuna kiusallista kuultavaa.
J.A.Kaunisto
Blindfolded, Imperiumi.net 5/10
Kalliosta eiraan, eirasta roskapankkiin veijolle ei oikein lähtenyt. Eihän mies selkeesti edes osaa englantia.
Toiseen täyspitkään albumiinsa edennyt Nitrokiss soittaa sleaze/glamrockia perus-töhötukkia jonkin verran maskuliinisemmalla otteella ja se on edellisellä Addicted To -albumillaan ja pienjulkaisuillaan kerännyt vuolaita kehuja ympäri medioita. Valitettavasti minulle manselaiskvintetin loistokkuus ei avaudu.
Nitrokissin pahin ongelma on sen vokalisti Durden, joka nostaa korvissani enemmän punaisia lippuja pystyyn kuin Kiinan kommunistinen puolue omistaa. Hemmo on yhdellä sanalla sanoen falski. Solistin ääni ei soi. Mies ei laula edes luonnollisessa äänialassaan. Suurin osa kappaleiden laululinjoista on sovitettu liian alas ja sitä myötä Durden pakottaa äänensä niin matalaksi, ettei saa siihen kunnolla melodisuutta. Lopputulos kuulostaa huonosti laulavalta JP Leppäluodon ja Danzigin sekamelskalta. Paketin kruunaa niin räikeä rallienglanti, että moista 2000-luvulla harvoin kuulee. Mainittakoon nyt kuitenkin, että omassa skaalassaan laulaessaan, kuten esimerkiksi kappaleiden Bad Breath ja Heart Pounding kertosäkeissä, Durdenilla on oikein miellyttävä laulusoundi. Niin että lopeta poika se mylvintä ja laula kun kerran osaat.
Parasta Blindfoldedissa on sen kappaleiden kitaratyö, josta kuulee perushevailun lisäksi mielenkiintoisempiakin kaikuja, mm. spagettiwestern-henkisine akustisuuksineen. Kappaleiltaan Blindfolded on sen verran tasaista peruskauraa, että seuraavan biisin alkaessa edellinen on jo unohtunut. Poikkeuksena sääntöön toimii kuitenkin kohtuullisen iskevä Easy. Mutta ei siinä mitään. Tasapaksuja levyjä on tehty maailman sivu.
Suositellaan Bloodpitin faneille, pahan akselille Poko-Epe’s-Soundi ja kaikille muille, joiden mielestä kaikki Tampereella tehty on automaattisesti aina kaikkea muuta parempaa.
Nitrokiss, SUE-magazine
Nitrokissistä juttu uusimmassa SUE:ssa. Pystyy lukemaan myös sähköisenä, eli tuosta:
http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=4662
Blindfolded, Desibeli.net 4/5
Vuodesta 2003 lähtien on korvakäytäviämme ihastuttanut tamperelainen yhtye Nitrokiss. Orkesteri työnsi itsestään uuden albumin Blindfolded, joka näki päivänvalon 5.5.2010. (more…)
Blindfolded, Aamulehti 4/5
“Tamperelainen Nitrokiss on saanut aivan uusia sävyjä. Kriisien myötä syntynyt Blindfolded esittelee bändin joka ottaa raskaasti, mutta myös herkistelee rock´n´rollin keinoilla. Tuotannollisesti napakaksi säädetty kakku maistuu räyhäköiltä kitaroilta ja huolellisesti kypsytetyiltä biiseiltä, jotka nostavat Nitrokissin seuraavalle tasolle. 4/5 (Aamulehden Valo-liite)
Blindfolded, Ilkka 4/5
“Nitrokiss: Blindfolded. Tamperelainen Nitrokiss puristaa rujoa, mutta melodista rockia ja hard rockia. Viisihenkinen ryhmä suuntaa toisella levyllään astetta raskaampaan suuntaan kuin edeltäjällään, mikä tekee hyvää bändin soinnille. Blindfoldedin raaka energia puhdistaa mielen. **** ( Ilkka-lehti )”
